Pätevyyteni terapeuttina/ Matkani terapeutiksi
Kiitos mielenkiinnostasi tulla tänne
Suoritin kognitiivisen lyhytterapian oppimäärän Turussa 2007 keväästä - 2010 syksyyn, Integrum Instituutissa.
TerveMinä yritykseni perustin 2010.
Olen tehnyt runsaat 10 vuotta pääasiassa tunnelukkoterapiaa. Nyt 2023 olen halukas keskittymään nopeaan apuun ja mahdollisimman paljon vain eteenpäin katsomiseen. Eli mieluiten alku ainakin ns. Yhden Kerran Istunnolla ja lyhytterapia muuten HOT- terapian tyylisesti.
Olen yhdistellyt kognitiivisen terapian eri alueita ja mahdollisuuksia asiakkaan tarpeen ja yhdessä sopimamme mukaisesti. Tätä yhä jatkan tarpeen mukaan. Korona-ajan alkaessa suoritin ns. Yhden kerran istunnon terapian koulutuksen Lyhytterapiainstituutissa Helsingissä.Se ei ole oma terapiansa, vaan oma tutkittu menetelmä tehdä terapiaa. Tein jonkin aikaa terapiaa nettihuoneessa koronan alkaessa. Asiakkaat löysivät minut entistä paremmin ja tämä terapia tuntui siinäkin toimivan jopa yllättävän hyvin.
Toistaiseksi teen kuitenkin istuntoja pääasiassa puhelinistunnoin, koska se tuntuu myös toimivan ja mahdollistaa asiakkaat koko Suomesta. Istunnot fyysisesti molempien osapuolten läsnäollessa Pirkkalassa myös yhä onnistuu. Nämä tuntuvat itselleni turvallisimmilta salassapidon kannalta.
Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja vaativakin työ. Olen pikku-tytöstä asti ollut kiinnostunut ihmisen mielestä. Voit lukea lisää matkastani terapeutiksi lisää, jos kiinnostaa.
Lastentarhanopettaja 1980
Valmistuin lastentarhanopettajaksi 1980 Turun Yliopiston ULO-koulutuksesta
Tämä oli päätyöni yli 30 vuotta, kun tein Turun kaupungilla tätä virkaa. Olin välillä perhepäivähoidonohjaajan virassa. Tein myös sijaisuuksia päiväkodinjohtajana, erityislastentarhanopettajana ja luokanopettajana. En halunnut jämähtää ikäänkuin paikalleni, enkä kyllästyä ja onnistuin mielestäni siinä.
Lastentarhanopettaja ja lääkäri olivat lapsuuteni haaveammatit, joten toinen toteutui.
Lapset ovat aina olleet minulle tärkeitä ja rakkaita. Aikuisilla on suuri vastuu ja vaikutus pienen ihmisen koko elämän matkalle, ei vain lapsuuteen. Tämän olen hyvin monen tai ehkä jokaisen terapian asiakkaani kanssakin saanut huomata käytännössä. Me jokainen vaikutamme toistemme elämään myös aikuisina ja arjen keskellä, joskaan ei läheskään samassa mittakaavassa yleensä, jos koskaan.
Apuhoitaja 1975
Valmistuin apuhoitajaksi 1975 Pirkanmaan Sairaanhoito-Oppilaitoksesta Tampereelta.
Silloin muuten turkulaisena rakastuin Tampereeseen.
Toimin valmistuttuani vähän aikaa vanhainkodissa. Sen jälkeen jonkun vuoden TYKS:ssä. Siellä suurimman osan sydänvalvontaosastolla. Viihdyin erittäin hyvin sairaalassa ja ikävöin sinne vuosia.
Kaikki työt ovat olleet antoisia ja rikastuttaneet elämää. Olen tosi kiitollinen, että olen saanut olla melko monessa mukana.
Aikanani eteneminen uralla ja opiskeluissa oli huomattavasti hankalampaa, kuin nykyään.
Aika kivasti kuitenkin sain löytää väylät vanhasta kansalaiskoulusta lopulta valmistumiseen yliopistosta.
Minulla oli myös onni päästä mukaan opiskelemaan tätä kognitiivista psykoterapiaa. Kognitiivisen lyhytterapian virallisen oppimäärän suoritettuani sain perustaa oman yrityksen. Opiskeluaika oli erittäin antoisaa myös omaan elämään. Olisinpa opiskellut tätä aiemmin, ajattelin! Hyvä näinkin. Tämä on ollut antoisaa ja rikasta ja on edelleen. No, ei kyllä taloudellisesti rikasta. Olen hoitanut nimittäin hävettävän huonosti tähän asti markkinoinnin. Asiakkailta saatu hyvä palaute ja heille avun antaminen on kuitenkin aina ollut erittäin hyvä henkinen palkka. Jospa vielä viimemetreillä opin markkinoimaan, jotta asiakkailla on mahdollisuus löytää minut, toivotaan. Täällä netissä minua ei kiinnosta työskennellä niin usein, kuin tuo vaatisi, mutta toivotaan että jotenkin muuten löytävät.
Harmittavaisen hankalaa ja lopulta ihmeekseni mahdotonta oli jatkaa psykologian opintoja Turun Yliopistossa, kun en ollut pyytänyt perusopintojen kirjausta opuntokirjaan. Virallinen todistus leimoineen ja nimikirjaimineen kuitenkin oli, mutta koska nuo opinnot oli suoritettu Avoimen Yliopiston puolella, ei löytynyt sopivaa hallintokuntaa, joka voisi opintokirjaan merkinnän tehdä. Näin pysähtyi tuo haluni jatkaa tuohon. Iso harmi tuo kyllä oli.