Pätevyyteni terapeuttina/ Matkani terapeutiksi 

Kiitos mielenkiinnostasi tulla tänne 

NÄITÄ TÖITÄ  OLEN TEHNYT MATKAN VARRELLA
NÄITÄ TÖITÄ OLEN TEHNYT MATKAN VARRELLA

Suoritin kognitiivisen lyhytterapian oppimäärän Turussa 2007 keväästä - 2010 syksyyn, Integrum Instituutissa.

Opiskelemaan pääsy edellytti terveydenhoitoalan tutkintoa ja siinä työkokemuksen olemassaoloa.
TerveMinä yritykseni perustin 2010.Olen tehnyt runsaat 10 vuotta pääasiassa tunnelukkoterapiaa.
Olen yhdistellyt kognitiivisen terapian eri alueita ja mahdollisuuksia asiakkaan tarpeen ja yhdessä sopimamme mukaisesti.
Korona-ajan alkaessa suoritin ns. Yhden kerran istunnon terapian koulutuksen Lyhytterapiainstituutissa Helsingissä.Se ei ole oma terapiansa, vaan oma tutkittu menetelmä tehdä terapiaa. Tein jonkin aikaa terapiaa nettihuoneessa koronan alkaessa. Asiakkaat löysivät minut entistä paremmin ja tämä terapia tuntui siinäkin toimivan jopa yllättävän hyvin.
Toistaiseksi teen kuitenkin istuntoja vain fyysisesti molempien osapuolten läsnäollessa. Se tuntui itselleni turvallisemmalta salassapidon kannalta. 

Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja vaativakin työ. Olen pikku-tytöstä asti ollut kiinnostunut ihmisen mielestä. Voit lukea lisää matkastani terapeutiksi, jos kiinnostaa viereiseltä palstalta. 
 

Lastentarhanopettaja  1980
Valmistuin lastentarhanopettajaksi 1980 Turun Yliopiston ULO-koulutuksesta 
Tämä oli  päätyöni yli 30 vuotta, kun tein Turun kaupungilla tätä virkaa. Olin välillä perhepäivähoidonohjaajan virassa. Tein myös sijaisuuksia päiväkodinjohtajana, erityislastentarhanopettajana ja luokanopettajana. En halunnut jämähtää ikäänkuin paikalleni, enkä kyllästyä ja onnistuin mielestäni siinä. 
Lastentarhanopettaja ja lääkäri olivat lapsuuteni haaveammatit, joten toinen toteutui. 
Lapset ovat aina olleet minulle tärkeitä ja rakkaita. Aikuisilla on suuri vastuu ja vaikutus pienen ihmisen koko elämän matkalle, ei vain lapsuuteen.  Tämän olen hyvin monen tai ehkä jokaisen terapian asiakkaani kanssakin saanut huomata käytännössä. Me jokainen vaikutamme toistemme elämään myös aikuisina ja arjen keskellä, joskaan ei läheskään samassa mittakaavassa yleensä, jos koskaan. 

Apuhoitaja 1975

Valmistuin apuhoitajaksi 1975 Pirkanmaan Sairaanhoito-Oppilaitoksesta Tampereelta. 

Silloin muuten turkulaisena rakastuin Tampereeseen. 
Toimin valmistuttuani vähän aikaa vanhainkodissa. Sen jälkeen jonkun vuoden TYKS:ssä. Siellä suurimman osan sydänvalvontaosastolla. Viihdyin erittäin hyvin sairaalassa ja ikävöin sinne vuosia. 

NÄITÄ MIETTEITÄ MM. OLEN MIETTINYT MATKAN VARRELLA
NÄITÄ MIETTEITÄ MM. OLEN MIETTINYT MATKAN VARRELLA

Lapsena mietin

Mitähän tekisin isona. Halusin lääkäriksi tai lastentarhanopettajaksi. Ne tuntuivat aika mahdottomilta tavoitteilta, koska en saanut oikein mahdollisuutta lähteä oppikouluun, jota nuo nyt ilman muuta edellyttäisivät.

Uskoin kyllä aina itseeni, että pärjään. Äiti oli minusta maailman lempein ihminen ja hän aina kannusti: - Kyllä sinä pärjäät. Tuo kannustus ja täysi luottamus on kantanut pitkään ja antoi myös halua olla luottamuksen arvoinen. 

Isä opetti rehellisyyttä ja työnteon kunniaa. Sota-aika oli muuttanut miehen matkalla. Hänellä, kuten lukuisilla muillakin suomalaisilla miehillä oli selviytymiskeinojen - ja mahdollisuuksien mallit vähissä. Niinpä hänkin ajoittain pyrki hukuttamaan murheitaan pulloon. Eihän ne sinne huku, vaan päinvastoin se lisää haasteita. Mutta eivät he tienneet, eikä terapioita ollut edes saatavilla. Ehkäpä tästä syystä isä kannustikin minua viimeisellä kerralla hänet nähdessäni lukemaan loppuun tämä kognitiivisen lyhytpsykoterapian oppimäärä, jotta voin tehdä terapiaa. 

Lapsena mietin, miksi ihmiset ovat niin erilaisia. Ajattelevat, päättelevät, suhtautuvat ja selviytyvät erilaisin keinoin. Kiinnostus ihmisen mieleen alkoi tuolla pikku-tyttönä. 

Sittemmin olen saanut oppia ja ymmärtää, miten tärkeä ja hieno asia ihmisen yksilöllisyys on.

Lapsuuden merkitys on meille kaikille tärkeä koko elämän pohja. 

Mitkä ovat olleet sinun selviytymiskeinosi lapsuutesi haasteista? Onko niistä jäänyt jotain, joka on aina jäänyt häiritsemään jotenkin elämääsi, ehkä jopa niin, että on saanut aikaiseksi tunnelukon syntymisen? Tätä tunnelukkoterapiaa olen saanut tehdä pääasiassa kymmenisen vuotta. Useat ihmiset ovat saaneet vapautua tunnelukkonsa hallintavallasta. Olen kiitollinen siitä ja se on ollut myös paras palkintoni tästä terapeutin työstä.

Vai oletko ehkä saanut riittävästi oppeja, miten elämän vaikeudet voitetaan? Todennäköisesti olet saanut hyvin monia hyviä selviytymiskeinoja. Jokainen me saamme joitakin keinoja. Terapiassa me etsimme ja opettelemme terveitä ja positiivisia keinoja selviytyä elämän haasteista mahdollisimman hyvin. Toivon, että ne jäävät sinulle asiakkaani loppuelämäsi voimavaroiksi. 

Kenelläkään meillä ei voi ihan täydellistä selviytymisbalettia olla elämän matkalle, koska kukaan meistä ei kykene olemaan 100 %:n täydellinen vanhempi / kasvattaja. Elämään kuuluu jokaisella ylä- ja alamäkiä.  Pettymyksiäkin tulisi oppia sietämään, nekin ovat osa elämää. Samoin kuin ilot, joita on hyvä myös oppia huomamaan.

Hyvä uutinen on myös, että voimme yleensä  vielä aikuisinakin vaikuttaa jopa lapsuudessa alkunsa saaneisiin ongelmiin, enemmän tai vähemmän. On myös mahdollista saada korjaavia kokemuksia  lapsuudessa tai aikuisuudessakin. Elleivät ne ole auttaneet, niin on esim. nämä terapian keinot pyrkiä vaikuttamaan ja korjaamaan väärät ajatus, tunne - ja toimintakuviot. Väärät uskomukset itsestä, ehkä toisesta tai jostakin tilanteesta.

Kehnompi uutinen on se, että vielä aikuisiän haitalliset ihmissuhteetkin voivat saada meidät voimaan huonosti. Ehkä jopa  uskomaan itsestämme jotain muuta mitä olemme. Puhumattakaan lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteiden ja ympäristöjen vaikutuksista.
Ihmissuhteet ovat siis aina tärkeitä. Toivon, että kaikki opimme kohtaamaan toinen toisiamme yhä ystävällisemmin ja tervemielisemmin. 

Olen ollut innokas ehdottamaan lyhytterapiaa myös ihan itsetuntemuksen lisäämisen keinona, vaikka ei mitään erityistä ongelmaa ihmisellä olisikaan. Tämä  siksi, että itsetuntemus yleensä auttaa voimaan paremmin itsensä kanssa. Se taas heijastuu yleensä  positiivisesti muihinkin ihmissuhteisiin. Vaikuttaa, että tämä trendi on lisääntymässä. Hyvä niin. 

Olen saanut helpotusta moniin ihmisten erilaisuuden kysymyksiini terapiani tiimoilta. Henkilökohtaiseen elämääni varmaankin eniten kurssiaikana tekemästäni omaterapiasta. Matkan varrella ainakin rentoutumisharjoitukset ovat yhä ajoittain lähes päivittäisessä käytössä. Suosittelenkin niitä lämpimästi ihan jokaiselle. 

Mahdollisuuteni terapiaopintoihin avautui aikanaan, alkaen iltaoppikouluun pääsystäni.  Terveydenhoitoalan tutkinto taas oli pääsyvaatimus terapiaopinnoille. Terapeutin tehtävä on aina mielenkiintoinen ja luottamuksellinen matka asiakkaan uniikkiin elämään. 

NÄITÄ MIETTEITÄ MM. OLEN MIETTINYT MATKAN VARRELLA
NÄITÄ MIETTEITÄ MM. OLEN MIETTINYT MATKAN VARRELLA